keskiviikko 31. lokakuuta 2018

Joulukalenteri 2018

Joulukalenteri kierrätysteemalla


Viime vuonna kutoset tekivät upeita valotauluja!
Joulukalenteri luokassa on aina iso juttu! Meillä se on ollut aina toiminnallinen, mutta nyt halusin ottaa kalenteriin jotain muutakin ajatusta mukaan. 
Niinpä syntyi joulukalenteri tarinaan nimeltä Kynttilän sydän.
 Tarina on alunperin löytynyt vuosia sitten jostain kierrätysjutusta, mutta muutin tarinan tekstiä nyt jouluisemmaksi ja joulukalenterin henkeen sopivaksi. Tarinan perusidea säilyi silti ennallaan(alkuperäisen tarinan synnystä ei ole
valitettavasti mitään tietoa/muistikuvaa, 
 se on ollut kauan pöytälaatikossa).
Pätkin tarinan 14 osaan (jokaiselle joulukuun koulupäivälle, joku joutuu ehkä hieman päiviä säätämään oman koulun työaikaan sopivaksi) ja tarkoitus on lukea ensin aina edellisenkin päivän tarina muistin virkistykseksi ja jatkaa siitä sitten uuteen osaan. Tarinanpätkät ovat lyhyitä, mutta toiminta viekin sitten aina aikaa enemmän. Pätkät on numeroitu 1-14, mutta ei joulukuun päivien mukaisesti. Vain siksi, että pysyy selvillä, milloin uusi tarinanpätkä alkaa. 

 Tarinan naru kulkee paikasta toiseen ja päätyy lopulta samalle pihamaalle, pitkän kierroksen tehneenä,  jouluisena kynttilän sydämenä yksinäisen vanhuksen pihalyhtyyn.

Joulukalenterin teksti on jaettu osiin ja jokaiseen osioon kuuluu joku toiminnallinen tehtävä. Tehtävä on joko liikuntaa, askartelua tai muuta toiminnallisuutta. Välillä hiljentymistäkin.  Tehtäviä voi halutessaan muuttaa ja ne voi jättää kokonaan poiskin. Tarinan pätkiä voi pidentää tai lyhentää omaan joulukalenteriin sopivaksi. Tai sen voi lukea vaikka kokonaan luokan omassa pikkujoulussa. 

Joulutarinan tarkoitus on herätellä lapsia huomaamaan, kuinka toisen romu voi olla toisen aarre ja kuinka ihmiset näkevät samat asiat eri tavalla.  
Tästä voit tulostaa Kynttilän sydän- tarinan kuvien ja tehtävien kera:

Kynttilän sydän tehtävillä



Ja tässä tarina ilman tehtäviä: 


Kynttilän sydän


Olipa kerran ahkera, vanha puutarhatonttu, joka kasvatti vihanneksia pienessä puutarhassaan Korvatunturin työpajan takapihalla. Koko kesän vanha puutarhatonttu oli hoitanut kasvimaatansa ja syksyllä oli sitten sadonkorjuun aika. Sato oli hyvä; erityisesti lanttuja oli paljon.


Lantut olikin nyt saatava säkkeihin, jotta ne voitaisiin viedä Korvatunturin talvenavaus-markkinoille myytäväksi. Niistä syntyisi jouluksi monta herkullista lanttulaatikkoa.
Puutarhatonttu keräsi lanttuja isoihin jouluisiin säkkeihin ja sulki säkkien suut narulla, etteivät lantut tippuisi pussista.

Kun hän sitoi säkkejä, putosi kovassa työn touhussa yksi narunpätkistä maahan. Se lennähti viinimarjapensaan alle, josta vanha huononäköinen tonttu ei sitä etsimisestä huolimatta löytänyt. Viimein hän luovutti ja jätti narun sinne.


Onneksi narua oli lisää, joten työ jatkui ja lopulta puutarhuri pääsi lanttuineen torille. Samaan aikaan oli Kettu Repolainen päiväkävelyllä puutarhurin talon lähettyvillä. Viinimarjapensaiden ohi kulkiessaan Repolainen huomasi jotain erikoista pensaan juuressa. Hylätty narunpätkä! Kettu otti narun talteen ajatuksenaan käyttää sitä apuna kanojen pyydystämisessä.

Kanasta syntyisi todella maistuva paisti. Samalla Repolainen jo kuvitteli tuntevansa kuonossaan paistin tuoksun. Tuoksusta huumaantuneena se lähti juosten eteenpäin, jolloin epähuomiossa pudotti narunpätkän suustaan metsäpolun varteen.


Hieman myöhemmin, kun Olli Orava oli etsimässä käpyjä metsästä, kuuli hän kaukaisia hätähuutoja lammen suunnalta. Tutun tuntuinen ääni, ajatteli Olli. Nyt on äkkiä mentävä katsomaan, mikä hätätilanne on kyseessä. Olli jätti kävyt siihen paikkaan ja lähti juoksemaan kohti lampea, ja sitä lähestyttäessä tuntui ääni entistäkin tutummalta.



”Se on oma poikani Niilo!” huudahti Olli kauhuissaan. Olli kiihdytti vauhtia ja aivan lammen läheisyydessä huomasi pensaaseen takertuneen narun. Tästä on vielä hyötyä, ajatteli Olli ja nappasi narun mukaansa. Lammen rannassa Olli näki Niilon pulikoimassa vedessä. Niilo oli luullut lammen jään kestävän ja lähtenyt kävelemään heikolle jäälle.

Nyt oli tosi kysymyksessä! Välillä Niilo painui veden alle noustakseen taas takaisin pinnalle haukkomaan henkeä. ”Auta isä, auta!” huusi Niilo hätäisellä äänellä. Olli ei aikaillut vaan lähti ryömimään jäätä pitkin ja heitti narun toisen pään veteen, kohti poikaansa, joka välittömästi tarttuikin siihen. Näin Olli sai vedettyä Niilon kuivalle maalle.

”Ja nyt kyllä lähdetään kotiin lämmittelemään”, sanoi Olli, kun tilanne oli rauhoittunut. Naru jätettiin lammen rantaan. Ehkä jollain muullakin voisi olla sille vielä käyttöä. Naru jäi paikoilleen pitkäksi aikaa. Se heilui tuulessa ikään kuin odotellen, että joku huomaisi sen ja tarttuisi siihen.

  
Joulu lähestyi. Lumi satoi maahan, jolloin naru hautautui lumikinosten alle. Hillevi Hiirellä oli lammen rannalla maan alla ruokakätkö. Se oli kaivanut sinne puutarhatontulta saamiaan siemeniä talven varalle. Nyt joulun aikaan olisi oikea hetki ottaa osa varastosta käyttöön joulupöytään. Hän päätti samalla tehdä varastoonsa joulusiivouksen.

Niinpä Hillevi alkoi kaivaa tunnelia lumeen kohti ruokakätköä. Yllätys oli melkoinen, kun siivotessa ensimmäisenä vastaan tulikin narunpätkä.
Hillevi päätti viedä narunpätkän kotiinsa. Kotona hiiriperheen jouluvalmistelut edistyivät hyvin. Hillevi keksi valaa kynttilöitä ja käyttää kynttilän sydämenä lumen alta löytynyttä narua.

Kynttilöiden valaminen olikin hauskaa puuhaa, sillä kaikki, lapset mukaan lukien, saivat osallistua siihen. Kun kynttilät olivat valmiit, päätettiin yksi kynttilöistä lahjoittaa tonttuvanhukselle.


 Tonttuvanhukseltahan oli saatu kesällä joulupöydän siemenet ja jouluna on tapana antaa lahjoja ystäville ja tutuille. He hiippailivat hiljaa tonttuvanhuksen hiljaiselle pihamaalle ja laittoivat valamansa kynttilän puutarhatontun pihalyhtyyn.
 Jouluaatto koitti. Vanha tonttu istui yksinäisenä tuvassaan ikkunasta ulos katsellen. Tällaisia olivat hänen joulunsa olleet jo kauan, yksinäisiä ja siksi vähän surullisia. Samalla hän näki ikkunasta pihalyhdyssä palavan kynttilän.

Kylläpä se olikin kaunis. Se toi vanhukselle hyvän mielen ja vasta nyt joulu tuntui ihan oikealta joululta. Mistähän se kynttilä on peräisin, ajatteli puutarhatonttu. Hän ei voinut aavistaakaan, että kynttilän sydämenä oli syksyllä viinimarjapensaan alle kadonnut lanttusäkin naru.

Joulutaulut on tehty kankaalle maalaten ja kangas on pingotettu puiseen kehikkoon.
Love First,
then Teach💜
Sari

tiistai 23. lokakuuta 2018

Päivä toiminnallisessa luokassa

Toiminnallinen oppiminen käytännössä


Usein minulta kysytään, millainen meidän koulupäivämme rakenne on. Se on hyvinkin vaihteleva. Joskus toimintaa on enemmän, joskus vähemmän. Kuitenkin toiminnallista oppimista sisältyy jossain muodossa jokaiseen koulupäivään. 

Otin nyt tästä yhden koulupäivän malliksi. Tähän päivään kuului aamulla tuplatunti ruotsia, ympän vesijakson kertausta sekä matikan - ja äidinkielen tunti.
Aamu alkoi kutosten ruotsin kaksoistunnilla. Olin edellisenä päivänä valmistanut materiaalit tulevalle tunnille ja Enni- työkokeilija toimi askartelu- ja järjestelyapuna.

Laitoimme toimintamatot valmiiksi kahteen paikkaan. Luokkaan levitin suuren satamaton ja käytävälle puolikkaan maton, jonka taskuihin laitettiin eläimien kuvia ja numeroita sikin sokin. Olin myös tehnyt edellisenä päivänä oppilaille valmiiksi tyhjät bingo-ruudukot. 
Sähköisesti olin tehnyt koneelleni valmiiksi onnenpyörän ns. Twister-hyrrän, joka arpoi lukuja 20 ja 100 välillä sekä kertoi ruotsiksi,laitetaanko numerolle oikea/vasen ja käsi /jalka. Esim. höger fot tjugofem.

Sen lisäksi ympän tuntia varten tulostin oppilasparia kohti yhden Veden kiertokulku-pelilaudan(Peppu irti penkistä-kirjasta). Matematiikan tuntia varten kaivelin esiin Ravista ja ratkaise-pelit(näitä on paljon tehtynä valmiiksi, sillä kuuluu luokan suosituimpiin taukopeleihin), johon ohjeet löytyy myös Peppu irti penkistä-kirjasta.Tarkistin vielä, ovatko i padit latauskärryssä paikallaan ja sitten olikin valmistelut seuraavaa päivää varten tehtynä!

 Aloitimme aamulla kutosten kanssa kertailemalla numeroita 20-100 välillä. Kävimme niitä yhdessä luetellen läpi, teimme tehtävän työkirjasta ja kyselin oppilailta vuorotellen erilaisia numeroihin liittyviä kysymyksiä.
 Sen jälkeen otettiin matsi Siriä(Applen automaattinen puheentunnistin) vastaan. Vaihdoimme oppilaiden kanssa Sirin kieliasetuksiin ruotsin kielen ja sitten alkoi battle. Minä sanoin laskun(esim. 20+21)ruotsiksi ja jos oppilaat ehtivät vastaamaan nopeammin ruotsiksi vastauksen kuin Siri, saivat he pisteen. Yhteiskisan jälkeen oppilaat vielä pareittain pelasivat Siriä vastaan, jollon heidän piti itse keksi laskuja ja numerotoistoa tuli paljon. 







  

Sen jälkeen tehtiin yksi kuuntelutehtävä oppikirjaan ja sitten noustiin taas ylös liikkumaan. Pelasimme ruotsin numero Twisteriä suurilla luvuilla ja toimintamatolla.

Ensin pelasimme jokainen yksinään ja sen jälkeen pareittain niin, että käytössä oli 4 jalkaa ja 4 kättä. 

Twisterin jälkeen teimme suullisia harjoituksia hetken aikaa oppikirjasta ja sitten olikin taas aika touhuta!

 Oppilaat laittoivat bingo-korttiin eläimien nimiä 9 kpl. Matolla oli 11 kappaleessa opittua eläintä kuvina. 

Ensin oppilaat marssivat "elefanttimarssina" mattoa pitkin luetellen siinä olevat numerot ja eläimet. Näin kerrattiin vielä opittuja numeroita ja eläimien nimiä ennen varsinaisen pelin alkua. Näinkin yksinkertainen juttu kuin matolla kävely,tuntui olevan hauskaa! Ohikulkenut nelosluokkalainen nimittäin kysyi, että mitä kivaa te teette 😊


Sitten oli bingon vuoro!

Bingossa oppilaat heittelivät hernepusseilla mattoa kohti ja yrittivät saada osumaa omalla ruudukolla oleviin eläimiin, jotka oli siis ruotsiksi kirjoitettu bingokorttiin. Tämä peli tuntui kiinnostavan kaikkia muitakin oppilaita, sillä ohikulkijoita alkoi kertyä ympärille😊
  

Bingon jälkeen palattiin taas luokkaan ja tehtiin työkirjasta muutama tehtävä ja opeteltiin olla ja omistaa-verbien eroa. Sitten se kaksoistunti olikin mennyt ja iloisia oppilaita poistui luokasta!

Oman  3-4 lk kanssa kertasimme seuraavalla tunnilla opittua vesi-jaksoa Veden kiertokulku-pelillä.
"Saako pelata vielä toisen kierroksen", kuului monen oppilasparin suusta. Siinä niitä käsitteitä sitten kerrattiin urakalla ja pelin jippohan oli siinä kohtaa, kun osui kohtaan kiertokulku. Silloin sai lähteä kiertokululle= kiertämään koulun ympäri juosten 🏃

Seuraavalla tunnilla oli nelosilla matikan koe ja kolmoset kertasivat sillä aikaa omaan kokeeseensa Ravista ja ratkaise-pelin avulla(s. 35 Peppu irti penkistä-kirja). Pelin avulla tulee paljon kertotauluharjoitusta huomaamatta. 

Viimeisellä tunnilla harjoittelimme kolmosten äidinkielen tunnilla vokaaleja ja konsonantteja. Mietimme ensin yhdessä, kuinka vokaalit ja konsonantit eroavat toisistaan. Sitten opettelimme ääneen hokien vokaalirimpsua, jonka jälkeen olimmekin valmiina leikkimään. Oppilaat nousivat seisomaan ja minä ja henkilökohtainen avustaja Elina leikimme mukana. Luettelimme ensin seisten vokaaleja läpi muutaman kerran. Sitten sovimme,että vokaali Ä on VAARALLINEN vokaali. Tämä leikki on Peppu irti penkistä-kirjassa nimeltä Pronominirimpsu s. 19. 
 Se oppilas kenen kohdalle tulee Ä, joutuu istumaan. Se, joka viimeisenä seisoo, on voittaja. Aika monta kierrosta pelattiin ja vaihdettiin aloittajaa niin, ettei voittajaa voinut päätellä etukäteen. "Uudestaan, uudestaan...vielä yksi kierros!" , toivoivat oppilaat. Muutama revanssi vielä otettiin ja sitten ryhdyttiin kynätöihin. Kuunneltiin opettajan sanelemista sanoista vokaaleja, pitkiä vokaaleja ja kaksoiskonsonantteja. Keksittiin ja kirjoitettiin niitä myös itse.
 Lopuksi harjoiteltiin lauseita i-kielellä, jota hirviökoulun oppilaat käyttävät. Siinä lauseen kaikki vokaalit muutetaan i-kirjaimeksi ja lause saakin aivan uuden merkityksen. Tästä otettiin yksi harjoitus myös kotitehtäväksi. Siinä se päivä sitten olikin!
 Päivä päättyi siihen, kun ulkona kotiin lähtiessäni kolmosluokkalainen poika juoksi reppu selässä perääni ja huusi: "Sari, halit vielä!"❤️
Hymyhuulin sai opettajakin lähteä kotiin.

Love First,
then Teach💜
Sari

torstai 4. lokakuuta 2018

Lue tekstiä toiminnallisesti!

Hyvää maailman opettajien päivää!


Tänään on meidän päivämme!
 Opettaja, sen lisäksi että opettaa, kasvattaa ja ohjaa, myös toimii välillä varaäitinä/isänä(ottaa syliin/kainaloon), terveydenhoitajana(hoitaa haavoja), psykologina(kuuntelee murheita), poliisina(selvittää tappeluita), siivoojana(pesee vesiväriä lattialta), ompelijana(kiinnittää irronnutta nappia), toimistotyöläisenä(tekee tiedostoja, arkistoi ja mapittaa) ja monessa muussakin roolissa työpäivänsä aikana. 
Meistä on siis moneksi😊

Mielestäni media antaa väärän kuvan tänä päivänä opettajista. Otsikoihin pääsee usein vain mielikuva uupuneista, päiviinsä kyllästyneistä opettajista, jotka haluavat vaihtaa alaa. Totuus kentällä nähtynä ja koettuna on aivan toinen. Olen tavannut  syksyn aikana satoja innostuneita, työstään motivoituneita,  uutta innolla oppivia opettajakollegoita ympäri Suomen!
Kyllä Suomen lapset ovat mahtavissa ja osaavissa käsissä💗

Kiitoksena siitä haluan antaa tänään, opettajien omana päivänä, sinulle pienen lahjan.
Näillä korteilla voi oppilaita ohjata lukemaan muutoin, kuin perinteisesti penkissä istuen ja hiljaa lukien😊
Klikkaamalla ensimmäistä kuvaa, aukeaa tulostettava lukutiedosto. Tiedosto kannattaa tallentaa omalle koneelle ensin, että se tulostuu oikeannäköisenä.



Rentouttavaa viikonloppua!
Love First,
then Teach💜
Sari