lauantai 20. toukokuuta 2017

Huomaanko hyvän?


Lukuvuoden päättyessä meillä opettajilla on usein haikeutta rinnassa. Tutut oppilaat jatkavat matkaa toisen opettajan siipien suojissa ja me voimme vain toivoa heille kaikkea hyvää elämäntaipaleelle. Minulla itselläni on taipumus kiintyä valtavasti oppilaisiini. Joidenkin luokkien kanssa synkkaa alkumetreiltä poikkeuksellisen hyvin ja heistä luopuminen on välillä hyvinkin vaikeaa. 


Kuva : Suvi Hosionaho/Järviseudun Sanomat

Vietämme aikaa oppilaiden kanssa usein enemmän kuin vanhemmat omien lastensa kanssa päivän aikana. Sen takia on suorastaan kummallista, jos kiintymyssuhdetta lapsiin ei tuona aikana synny. Erityisasiantuntijana Järvi-Pohjanmaan TerapiaPolulla  työskentelevä tuttavani Anne Mariapori sanoi minulle kerran ihmettelevänsä sitä, että ei muista meidän monivuotisen tuttavuuden aikana minun kertaakaan moittineen oppilaitani tai luokkaani hankaliksi. Se ei kerro tietenkään siitä, etteikö luokkani olisi joskus ollut vaikea ja hankala. Se kertoo vain siitä, että sinnikkäästi yritän niissäkin tilanteissa nähdä lapsissa vain sen kaiken hyvän, joka jää häiriökäyttäytymisen taakse. Ihminen kun tuppaa näkemään aina ne puolet ihmisistä, joihin keskittyy. 


Arviointia


Arvioinnissa on, uuden OPS:in mukaisesti, ryhdytty keskittymään juuri tähän positiivisen palautteen antamiseen ja kannustavaan asenteeseen koulunpäivän aikana. Olen aina sanonut, että hyvällä saa niin paljon enemmän aikaan kuin pahalla. Tästä haluaisin mainita yhden oppilasesimerkin. Eräs oppilaan äiti kertoi tämän tarinan minulle paljon tapahtuman jälkeen. Poika oli tulossa kolmannelle luokalle ja oli kesän aikana jännittänyt valtavasti ensimmäistä koulupäivää. Viimeiset yöt ennen koulun alkua olivat menneet valvoessa. Hänellä oli ajatus, että hän on todella huono äidinkielessä eikä voi mennä kolmannelle luokalle. Hän ei osannut kuulemma kirjoittaa kunnolla, eikä oikein lukeakaan. Oli oikeastaan onni, että en tiennyt noista peloista mitään, kun koulu alkoi. 
Pojan kirjoittaessa jotain vihkoonsa ensimmäisenä päivänä, seisoin hänen vieressään ja kehuin spontaanisti, kuinka valtavan kaunis käsiala hänellä on.
 Poika oli kotona kertonut silmät loistaen, kuinka ope oli sanonut, että hänellä on niin kaunis käsiala! Ja että koulussa oli niin kivaa!! Äidin kanssa jälkeenpäin jutellessani kerroin, että noissa tilanteissa opettaja tekee aina ratkaisunsa: huomaako hyvän vai tarttuuko huonoon? Olisin toki voinut tarttua siihen, että sanoissa oli paljon vielä geminaattavirheitä ja muuta korjattavaa, mutta niitä työstetään sitten muulla tavoin.  Kyyneleet taisivat olla tuossa hetkessä sekä helpottuneen äidin että kommenteista kiitollisen opettajan silmissä.

Kuinka monin tavoin oppilasta voikaan päivän aikana kannustaa?
Tässä muutamia lauseita käytettäväksi helppoon jatkuvaan arviointiin:

*Hienoa, miten osaat kuunnella toisten mielipiteitä.
* Mahtavaa, et anna koskaan periksi hankalissakaan tilanteissa!
*Sinulla on hyvä asenne äidinkielen/matikan/musiikin jne. opiskelussa.
* Minusta on hienoa, kun olet aina valmistautunut kokeisiin/esitelmiin ym. niin perusteellisesti.
* Yrität aina parhaasi!
*Olet aina avulias luokkatovereitasi/opettajaa kohtaan.
*Ryhmässä toimiessasi, osaat hienosti ottaa vastuun töistäsi.
* Rohkaiset muita oppilaita omalla esimerkilläsi.
* Otat innokkaasti haasteita vastaan!
*Ratkaiset luovasti erilaisia ongelmia.
*Toimit ihailtavasti pienempien oppilaiden kanssa.
* Olen iloinen siitä, miten huolehdit omista ja koulun tavaroista.
* Olet tunnollinen läksyjen tekijä.
*Kirjoitat kauniita kirjaimia!
* Sinulla on mahtava mielikuvitus!
* Olet esimerkillinen liikkuja ja tsemppaaja liikuntatunnilla.
* Olet korvaamaton apu opettajalle.
*Et pelkää kokeilla uusia asioita.
* Olet mestari tietokoneiden kanssa!
* Et koskaan luovuta suurenkaan haasteen edessä.
* Olen ylpeä sinusta, koska____________
* Olet kehittynyt valtavasti___________
* Olet taitava________________


Järviseudun Sanomat kävi vierailulla tutustumassa Peppu Irti Penkistä-meininkiin.



Hymiö-kortit


Mikäli huumoria riittää ja luokassasi käytetään hymiöitä, voi niitäkin käyttää arvioinnissa. Esimerkiksi näin pienien korttien muodossa. Kuvaa klikkaamalla pääset tulostettavaan versioon.




Arviointi on teetättänyt tänä lukuvuonna monelle paljon töitä. Itse päädyin tekemään jatkuvan arvioinnin tueksi liikuntaan lukuisia sportfolioita, laaja-alaisiin jokaiseen omat itsearviointikaavakkeensa, päivittäiseen käyttöön oppilaiden omat arviointivihkot (joita käytettiin etenkin kädentaitojen itsearvioinnissa) , työskentelytaitoarviointilomakkeet ja lukuisia muita arjen pieniä arviointi-apuja. Mutta niistä sitten lisää asiaa ensi syksyn aikana. 
Syksyn aikana alkavat myös Peppu Irti Penkistä -koulutukset useammalla paikkakunnalla. Olet enempi kuin tervetullut mukaan toiminnallisen oppimisen vauhdikkaaseen koulutukseen! Ota rohkeasti yhteyttä, jos haluat tietää lähistöllä olevista koulutuksista!


 Love first,
 then Teach💜
Sari



2 kommenttia:

  1. Tosi hyviä juttuja. Kiinnostaisi kuulla ja nähdä lisää itsearvioinnista, miten olet toteuttanut, millaisia konkreettisesti..

    VastaaPoista
  2. Hei! Ja kiitos🙂 Voisin laittaa nuo tekemäni itsearviointi-kaavakkeet blogiini syksyn aikana ja kertoilla tarkemmin niistä.

    VastaaPoista