Toiminnallista elämää

Hyppäys pienten oppilaiden maailmaan

Tänä vuonna minulle tuli pitkästä aikaa opetettavaksi myös 1-2 luokkalaisten kuvista miksattuna äidinkieleen. Voi sitä energian ja kysymysten määrää.
 Mietiskelin aloitusteemaa ja aloitimme tällä kertaa aina niin motivoivalla merirosvoaiheella. Otin lukemiseksi Miinan ja Manun merirosvoseikkailun. Oppilaat saivat istua tai pötkötellä satunurkkauksessa ja luin heille kirjaa ensimmäisellä kerralla puoleen väliin. Sen jälkeen askartelimme merirosvohatut ja teimme kummallisilla merirosvojen kirjaimilla hattuun nimemme.

Hattu oli niin mieluinen, että lapset kulkivat koko päivän ne päässään.

Toisella kertaa luin tarinan loppuun ja lähdimme liikkeelle etsimään koululle piilotettuja merirosvojen jättämiä merkkejä.

 Kun kaikki merkit olivat löytyneet ja kirjaimet saatu paikoilleen, huomasimme, että ruudukkoon oli syntynyt sana "kartta"! 

Sitten selvisikin, että merirosvot halusivat meidän suunnittelevan oman aarrekartan. Aarrekartta-projektiin tarvitsimme alustat, vesivärit, vesikupit ja akvarellipaperit. Opettelimme käyttämään vesivärejä ja huomasimme, miten värejä sekoittamalla syntyykin uusia värejä. Sekoittelimme ruskean eri sävyjä ja kun lapsi oli sekoitukseensa tyytyväinen, maalasimme koko paperin sillä värillä. 

Sitten seurasikin se hauskin vaihe. "Ai saako tämän paperin oikeasti rutata??"Kyllä sai ja piti. Se piti rytätä ihan pieneksi mytyksi, että saatiin oikein kuluneen ja vanhan näköinen paperi aarrekarttaa varten. 

Seuraavaksi mietittiin karttaan aarteen paikka. Oppilaat innostuivat piirtämään karttaan myös merirosvolaivoja, hai-kaloja, delfiinejä, saaria....jokainen omien taitojensa ja mielikuvituksensa mukaisesti.

 Karttojen valmistuttua, oli ensimmäinen kysymys: Saako tämän viedä heti kotiin? 
Jokainen lapsen tuotos on lapselle itselleen aina suuri ja kallisarvoinen aarre. Muistammehan me vanhempina kehua niitä ja nostaa ne näytille, kunnes joku uusi tuotos tulee vanhan tilalle?Voisiko kotona olla vaikka joku kehys, johon lapsi voisi laittaa aina uuden taideteoksensa ja vaihtaa siihen työn niin usein kuin haluaa?
Seuraavaksi vihjailin jo lapsille, että ensi viikolla on tarpeen tehdä kaukoputki, jolla tiirailemme merelle. Luulen, että merellä näkyy jotain hyvin erikoista, josta saamme taas aiheita seuraavien tuntien puuhiin...En meinaa malttaa odottaa😉

Love first,
then Teach💜
Sari